Kolmenkulma Eco-Industrial Park
Yhteistoimintaa, materiaali- ja energiatehokkuutta, uusia teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä Kolmenkulmaan rakentuvalla cleantech -alueella.
 

Aamulehti: Pariisin sopu on jättipotti alan yrityksille

Pariisin ilmastosopimuksesta seuraa tilauksia cleantech-alan yrityksille. Tampereen ja Pirkanmaan yrityksille se tuo runsaasti mahdollisuuksia. Yritysten ja korkeakoulujen investoinnit lisääntyvät, ja luvassa on työpaikkoja lähitulevaisuudessa, toteaa Aamulehti.

Cleantech-yritysten vientinäkymät kirkastuivat kerralla.

- Puhutaan, että Pariisin sopimus mahdollistaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Toivottavasti osaamme käyttää ainutlaatuisen mahdollisuuden hyväksi, kangasalalaisen Adwatecin toimitusjohtaja Arto Verronen sanoo. Adwatecille sopimus lupaa hyvää. Kun sähkön käyttö eri muodossaan lisääntyy, Adwatecin valmistamille tehoelektroniikan jäähdytyslaitteille avautuu runsaasti uusia markkinoita.

Verronen kaipaa tukea alan kotimaiselle teollisuudelle.

- Tehoelektroniikan osaaminen ja sen jäähdyttäminen vedellä ovat Suomessa maailman kärkeä. Valitettavasti vain me suomalaiset emme osaa tukea kotimaista teollisuutta ja näin mahdollistaa suomalaiselle teollisuudelle kotimaisia näyttöjä.

Toiveikas on myös nokialainen Merus Power.

- Toimitamme energiatehokkuutta sekä sähkön laatua parantavia järjestelmiä. Sopimus vaikuttaa niiden kysyntään myönteisesti. Vaikutus tulee viiveellä. Se näkyy pitkällä tähtäimellä positiivisesti, mutta en usko nopeisiin vaikutuksiin muutamaan vuoteen, sanoo Merus Powerin toimitusjohtaja Kari Tuomala. Muutaman viikon kuluessa meillä on tulossa suurella todennäköisyydellä mielenkiintoinen uutinen suuresta kaupasta Afrikkaan – energiatehokkuutta terästeollisuuteen, väläyttää Tuomala.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) pitää Tamperetta jo merkittävänä cleantech-yritysten keskittymänä.

- Erityisesti Valmet on kehittänyt alan laitteistoja kivihiilen korvaamiseen, ja sillä on myös paljon alihankkijoita seudulla. Ehkä emme ole vain rummuttaneet asiaa riittävästi, sanoo Jaskari.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kehottaa investoimaan nyt alaan.

- Nyt olisi hyvä, jos kunnalliset jätehuoltoyritykset tarjoaisivat yksityisille yrityksille alustoja, joille ne voisivat rakentaa omia mallejaan ja ratkaisujaan. Näin nämä yritykset saisivat näyttöjä mennessään maailmalle myymään cleantech-tuotteitaan.Vähäpäästöisille ratkaisuille on paljon kysyntää. Pirkanmaallakin on cleantech-keskittymä, vaikka se ei ole yhtä näkyvä kuin Vaasassa ja Lahdessa.

Tampereen yliopistot ja ammattikorkeakoulu ovat vahvasti mukana alan tutkimuksessa. Niillä on keskeinen osa laajassa tutkimusprojektissa, jossa mietitään energia- ja ekotehokkuuden lisäämistä.

- Projektin tavoitteena on luoda polku, jolla Suomen sähköjärjestelmä muutetaan ilmastotehokkaammaksi. Projektissa on mukana yli sata tutkijaa. Tampere on yksi keskeinen tutkimuspaikka, kertoo johtamiskorkeakoulun professori Pami Aalto. Ensimmäisen vaiheen pitäisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä. Jatkoa projektille todennäköisesti seuraa, sillä meillä on rahoitus.

Kalmar palkkaa heti 20-30 ohjelmoijaa

Tämä on tamperelainen versio valtamerisatamasta. Vain meri ja laivat puuttuvat. Kontinkäsittelykoneita tekevällä Kalmarilla on Tampereen Ruskossa mitä todennäköisimmin maailman parhaiten varustettu kuivan maan "satama", toteaa Aamulehti. Siellä kehitetään automaattisia konttilaitteita.

Konttilukit ja kumipyörillä liikkuva siltanosturi (RTG) seisovat paikoillaan. Turvallisuussyistä näitä automaattisia koneita ei voi nyt käyttää, koska asentajat tekevät sähkötöitä koneista suurimmassa, 26 metriin kohoavassa ja kiskoilla liikkuvassa konttikenttänosturissa.

- Kalmar investoi kolme miljoonaa euroa uuteen nosturiin ja sen ympärille rakennettavaan satama-automaation testaus- ja kehitysalustaan. Tuotekehitys nopeutuu ja voimme testata uusia ratkaisuja ennen kuin ne viedään asiakkaiden koneisiin. Suurin hyöty tulee testaamisesta, johtaja Raimo Ukkonen perustelee investoinnin hyötyjä.

Kalmar uskoo konttiliikenteen automatisointiin. Automaattinen kontinkäsittelykone on nopeampi kuin ihmisen ohjaama kone, sen kanssa ei satu kalliita henkilövahinkoja ja se kuluttaa vähemmän energiaa ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin ihmisen ohjaama kone. Nämä sillä ehdolla, että automaatio toimii. Toistaiseksi automaattisatamia on muutamia kymmeniä, mutta automaation uskotaan leviävän satoihin satamiin.

Kalmarilla on haku päällä. Se palkkaa Tampereelle 20–30 ohjelmisto-osaajaa automaatiojärjestelmien kehittämiseen, digitaalisen toiminnan laajentamiseen ja sähkötoimisten koneiden kehittämiseen. Nyt yhtiö työllistää Pirkanmaalla 330 henkilöä.

Sähkö tekee tuloaan työkoneisiin. Kalmar esitteli joulukuun alussa sähkötoimisen pikaladattavan konttilukin. Tämän Tampereella kehitetyn koneen asiakastoimitukset alkavat vuonna 2017.

Katso videolta, mikä on konttikenttänosturi: aamulehti.fi/klippi.

Artikkeli on julkaistu Aamulehdessä 15.12.2015.