"Nyt kääritään hihat!"

​Nokialainen Molok Oy tuottaa kestävän kehityksen periaatteita noudattavia jätteiden syväkeräysmenetelmiä. Yritys on toiminut Tampereen kaupunkiseudulla vuodesta 1991.​ Cleantech on lupaava ala, jolle syntyy ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisesti paljon uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja innovaatioita. Tampereen kaupunkiseudulla on erinomaiset edellytykset kasvaa merkittäväksi cleantech-keskukseksi. Cleantechiä ei tarvitse lähteä tekemään tyhjästä Tampereen kaupunkiseudulla, sillä alueella on jo paljon alan tutkimusosaamista, koulutusta ja yrityksiä, jotka kehittävät ja käyttävät cleantech-ratkaisuja. Yritykset ja oppilaitokset tekevät myös aktiivista yhteistyötä. — Tässä mielessä Tampereen kaupunkiseutu on kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava alue cleantech-yrityksille, toteaa liiketoimintakehityksestä ja investoinneista vastaava johtaja Petri Nykänen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä. Tredea on selvittänyt seudun cleantech-alan tilannetta. Selvityksen mukaan alueella on ainakin 35 varsinaista cleantech-yritystä. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulla on noin 2800 teknologiateollisuuden yritystä, jotka tarvitsevat yhä enemmän cleantechiä: materiaaleja, komponentteja, osajärjestelmiä ja teknologioita. Resurssitehokkaiden cleantech-ratkaisujen soveltaminen on teknologiateollisuuden yrityksille kilpailuetu. —Kaupunkiseudulla on siis hyvät mahdollisuudet saada innovaatiot teollisuuden käyttöön ja sitä kautta myös vientiin. Sehän tässä on taustalla: kun cleantechiin panostetaan, siitä pitää syntyä työpaikkoja ja vientiä, Nykänen sanoo. Doranova on Vesilahdella toimiva ympäristöteknologia-alan yritys, jonka suurin kasvu tulee nykyään uusiutuvasta energiasta. Doranovan toimittama biokaasulaitos otettiin käyttöön Jepualla syksyllä 2013.​Tampereen kaupunkiseudun kasvu tekee alueesta houkuttelevan myös cleantech-yrityksille. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan siihen, että vuoteen 2040 mennessä väestö kasvaa noin 110 000 hengellä. Uusi väki asuu, liikkuu, tekee töitä, tarvitsee palveluja ja viettää vapaa-aikaa, ja kaikelle tälle pitää rakentaa puitteita. Raitiotie, pysäköintiluolat ja uudet asuinalueet ovat esimerkkejä seudun suunnitteilla olevista investoinneista, joista myös cleantech-yritys voi löytää kiinnostavia kohteita. — Kun rakennetaan vaikkapa kokonaan uutta asuinaluetta, yritys voi päästä toteuttamaan siellä omia innovaatioitaan ja saa samalla hyvän referenssikohteen. Vuorekseen rakennettu jätteiden putkikeräysjärjestelmä on tästä hyvä esimerkki, Nykänen sanoo. Referenssikohde on etenkin uutta tekniikkaa kehittävälle yritykselle sikäli hyödyllinen, että siellä tuotteen toimivuutta voi esitellä käytännössä ja arkipäivän käytössä. Kun samalle seudulle saadaan paljon tällaisia kohteita, se lisää koko seudun kiinnostavuutta. —Tampereen kaupunkiseudulla on kaikki edellytykset kehittyä kansallisen tason demonstraatio- ja pilottialueeksi, jonne tullaan läheltä ja kaukaa tutustumaan uusimpiin cleantech-ratkaisuihin, Nykänen arvioi. Cleantech-yritykset voivat toimia missä tahansa Tampereen kaupunkiseudulla, mutta niille on tarjolla oma erityinen yritysalueensa eli Tampereen, Nokian ja Ylöjärven yhteishanke Kolmenkulma. Tavoitteena on, että sinne toteutetaan Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park, johon kuuluu myös Tarastenjärvi. Tredea vauhdittaa alueen kehitystä puolentoista vuoden hankkeella. — Taustatyöt on tehty, nyt käärimme hihat ja lähdemme hakemaan yrityksiä, jotka voisivat sijoittua Eco Industrial Parkiin. Selvitysten perusteella meillä on jo selvä käsitys siitä, minkä yritysten kanssa kannattaa lähteä keskustelemaan ja millaisia niiden tarpeet ovat, Nykänen sanoo. Kolmenkulma ja Tarastenjärvi täydentävät toisiaan ja tarjoavat mahdollisuuksia kaikilla cleantechin osa-alueilla. Tarastenjärvelle on keskitetty materiaalivirtojen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen, ja sinne valmistuva hyötyjätevoimala luo ympärilleen uutta liiketoimintaa. Kolmenkulmassa taas tehdään täysin uutta cleantech-elinkeinovyöhykettä, jossa ekologisuus on toiminnan peruslähtökohta: rakennuksista tehdään energiatehokkaita, energiaverkoista fiksuja ja liikenneratkaisuista ympäristömyönteisiä. Alueella jo toimivan Nokevalin viime keväänä valmistunut tehdas on hyvä esimerkki teollisuusrakentamisen energiatehokkaista ratkaisuista. Nokeval suunnittelee ja valmistaa teollisuuden käyttöön lähettimiä, näyttölaitteita, viestimuuntimia sekä tiedonkeruujärjestelmiä.​— Millainen Eco Industrial Parkista sitten tulee? Se on kiinni niistä yrityksistä, joita sinne sijoittuu. Me Tredeassa uskomme, että alue tulee kehittymään suurten veturiyritysten ympärille, ja niiden kanssa me nyt avaamme keskusteluja, Nykänen kertoo. Kolmenkulman kunnat ovat myös keskeisessä tehtävässä alueen tulevaisuutta ajatellen. Tredea selvittää yhdessä kuntien kanssa, miten kaavoituksen ja teknisen toimen päätökset saadaan vastaamaan yritysten tarpeita. — Se on hyvin yksinkertaista. Kun me saamme yrityksen kiinnostumaan Eco Industrial Parkiin sijoittumisesta, Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä pitää olla niille laadukasta ja kilpailukykyistä tonttitarjontaa, Nykänen toteaa. Cleantech on... Teknologiaa, innovaatioita, tuotteita ja palveluja, jotka auttavat vähentämään ihmisen toiminnan ympäristölle aiheuttamaa taakka. Energian ja luonnonvarojen säästämistä ja elinympäristön parantamista eli sillä ratkaistaan maailman suurimpia ongelmia, mutta samalla se on tuottavaa liiketoimintaa. Monialaista, se voi liittyä teollisuuden päästöihin, energiatehokkuuteen, jäteveden ja jätteiden käsittelyyn, liikkumiseen ja liikenteeseen jne. Yksi maailman nopeimmin kasvavista liiketoimintasektoreista. Alan yrityksiä Tampereen kaupunkiseudulla. Kuvat: Olli-Pekka Latvala​​​​