Arkielämä on paras kehitysalusta
Kaupunkiympäristössä tapahtuu koko ajan, uutta rakennetaan ja vanhaa korjataan. Samalla voimme luoda mahdollisuuksia asukkaiden arkielämää parantavien innovaatioiden kokeilemiseen ja kehittämiseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Jokinen Tredeasta. (Kuva: Päivi Stenroos/Tredea)
Asukas, yrittäjä, työntekijä, päättäjä — kaikki voivat hyötyä innovatiivisista julkisista hankinnoista. Tredea on luomassa palvelua, joka muuntaa innovaatiopolitiikkaa Tampereen kaupunkiseudulla käytännön toiminnaksi.
Kotikatua valaiseva arkinen katulamppu voi jo pian merkki vilkkaasta innovaatiotoiminnasta. Yksin Tampereella on noin 40 000 katuvaloverkkoon liitettyä valaisinta, kaupunkiseudun alueella vielä tuntuvasti enemmän. Lisää ulkovalaistusta rakennetaan julkisin varoin koko ajan, ja vanhoja kohteita parannetaan. Näin saadaan valoa kansalle, mutta myös erinomainen mahdollisuus kokeilemiseen ja kehittämiseen.
— Katuvaloverkkoa voidaan hyödyntää kehitysalustana, kun halutaan viedä eteenpäin esimerkiksi energiansäästöön tai ihmisten ohjaamiseen ja opastamiseen liittyviä ideoita — ja varmasti myös jotain ihan uutta, mitä ei vielä osata kuin aavistella, kertoo kehityspäällikkö Jari Jokinen Tredeasta.
Kaupunki tuottaa laajasti rakenteita ja palveluja, jotka ovat olennainen osa sen asukkaiden arkielämää, esimerkiksi liikennettä, asumista, energiahuoltoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Juuri siksi kaupunki on myös sopiva kehitysalusta mitä moninaisimmille ideoille. Tämä vaatii kuitenkin aivan uudenlaisen kokeilukulttuurin omaksumista kaikilta osallisilta.
— Kun kaupunki toimii kehitysalustana, täällä tehdään asioita, joita ei ole ikinä ennen kokeiltu. Aina nämä kokeilut eivät voi onnistua, mutta silloin kun ne onnistuvat, olemme kehityksen kärjessä, Jokinen toteaa.
Hankintojen perinteinen malli lähtee liikkeelle siitä, että tilaaja määrittelee hyvinkin tarkkaan, mitä tarvitsee. Tuottajat tarjoavat sitä, mitä pyydetään, yleensä halvin tarjous voittaa, eikä tuoreitaideoita juuri pääse syntymään. Innovatiivisessa hankinnassa tilaus jättää tuottajalle mahdollisuudet toimivimpien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttämiseen.
— Näin rakennetaan uusia yhteiskehittämisen malleja yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on saada vähemmällä rahalla parempia palveluja, Jokinen toteaa.
Kaupungin asukas voi siis saada onnistuneiden innovatiivisten hankintojen ansiosta veroeuroilleen paremmin katetta. Kun malli toimii kokonaisuudessaan, hän saa äänensä kuuluviin jo siinä vaiheessa, kun mietitään mitä ollaan hankkimassa.
— Haluamme löytää tarvepohjaisia kehityskohteita, ja niitä löytyy esimerkiksi keskustelemalla asukkaiden kanssa siitä, miten palveluja pitäisi kehittää.
Yrityksille innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tilaisuus saada omat ideat esille ja jalostumaan. Elinkeinoelämän aktivointi onkin yksi toiminnan päätavoitteista. Yrityksen rakentamaa ratkaisua voidaan kokeilla ensin vaikkapa yhdessä kaupunginosassa, ja yritys saa samalla oikeasti käytössä olevan referenssikohteen.
— Jos homma toimii, siitä voidaan sitten laajentaa koko kaupunkiin, kansalliseksi ja maailmanlaajuiseksi. Yritysten kasvu, kansainvälistyminen, työpaikkojen luominen ja vaihtotaseen parantaminen ovat tietysti kaiken innovaatiopolitiikan taustalla, Jokinen sanoo.
Tredea on luomassa innovaatiopalvelua, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa yritysten ideoiden ja kaupunkiseudun kuntien tarpeiden yhdistelemisessä ja järjestää mahdollisuuksia alkuvaiheen pilotointiin. Myös yritysverkostojen rakentaminen on työlistalla, sillä usein ideoiden toteuttaminen vaatii yhteistyötä. Tredealla on buustaajan ja sparraajan rooli.
— Innovaatiopalvelun avulla voimme varmistaa, että ideat liikkuvat eteenpäin ja niitä kokeillaan käytännössä. Kun joukosta löytyyhelmiä, niihin todella tartutaan, jotta niistä saadaan hyödyt irti, Jokinen sanoo.
tampereenseudunvetovoima.fi
Asukas, yrittäjä, työntekijä, päättäjä – kaikki voivat hyötyä innovatiivisista julkisista hankinnoista. Tredea on luomassa palvelua, joka muuntaa innovaatiopolitiikkaa Tampereen kaupunkiseudulla käytännön toiminnaksi.
Arkielämä on paras kehitysalusta
Kaupunkiympäristössä tapahtuu koko ajan, uutta rakennetaan ja vanhaa korjataan. Samalla voimme luoda mahdollisuuksia asukkaiden arkielämää parantavien innovaatioiden kokeilemiseen ja kehittämiseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Jokinen Tredeasta. (Kuva: Päivi Stenroos/Tredea) Asukas, yrittäjä, työntekijä, päättäjä — kaikki voivat hyötyä innovatiivisista julkisista hankinnoista. Tredea on luomassa palvelua, joka muuntaa innovaatiopolitiikkaa Tampereen kaupunkiseudulla käytännön toiminnaksi. Kotikatua valaiseva arkinen katulamppu voi jo pian merkki vilkkaasta innovaatiotoiminnasta. Yksin Tampereella on noin 40 000 katuvaloverkkoon liitettyä valaisinta, kaupunkiseudun alueella vielä tuntuvasti enemmän. Lisää ulkovalaistusta rakennetaan julkisin varoin koko ajan, ja vanhoja kohteita parannetaan. Näin saadaan valoa kansalle, mutta myös erinomainen mahdollisuus kokeilemiseen ja kehittämiseen. — Katuvaloverkkoa voidaan hyödyntää kehitysalustana, kun halutaan viedä eteenpäin esimerkiksi energiansäästöön tai ihmisten ohjaamiseen ja opastamiseen liittyviä ideoita — ja varmasti myös jotain ihan uutta, mitä ei vielä osata kuin aavistella, kertoo kehityspäällikkö Jari Jokinen Tredeasta. Kaupunki tuottaa laajasti rakenteita ja palveluja, jotka ovat olennainen osa sen asukkaiden arkielämää, esimerkiksi liikennettä, asumista, energiahuoltoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Juuri siksi kaupunki on myös sopiva kehitysalusta mitä moninaisimmille ideoille. Tämä vaatii kuitenkin aivan uudenlaisen kokeilukulttuurin omaksumista kaikilta osallisilta. — Kun kaupunki toimii kehitysalustana, täällä tehdään asioita, joita ei ole ikinä ennen kokeiltu. Aina nämä kokeilut eivät voi onnistua, mutta silloin kun ne onnistuvat, olemme kehityksen kärjessä, Jokinen toteaa. Hankintojen perinteinen malli lähtee liikkeelle siitä, että tilaaja määrittelee hyvinkin tarkkaan, mitä tarvitsee. Tuottajat tarjoavat sitä, mitä pyydetään, yleensä halvin tarjous voittaa, eikä tuoreitaideoita juuri pääse syntymään. Innovatiivisessa hankinnassa tilaus jättää tuottajalle mahdollisuudet toimivimpien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttämiseen. — Näin rakennetaan uusia yhteiskehittämisen malleja yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on saada vähemmällä rahalla parempia palveluja, Jokinen toteaa. Kaupungin asukas voi siis saada onnistuneiden innovatiivisten hankintojen ansiosta veroeuroilleen paremmin katetta. Kun malli toimii kokonaisuudessaan, hän saa äänensä kuuluviin jo siinä vaiheessa, kun mietitään mitä ollaan hankkimassa. — Haluamme löytää tarvepohjaisia kehityskohteita, ja niitä löytyy esimerkiksi keskustelemalla asukkaiden kanssa siitä, miten palveluja pitäisi kehittää. Yrityksille innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tilaisuus saada omat ideat esille ja jalostumaan. Elinkeinoelämän aktivointi onkin yksi toiminnan päätavoitteista. Yrityksen rakentamaa ratkaisua voidaan kokeilla ensin vaikkapa yhdessä kaupunginosassa, ja yritys saa samalla oikeasti käytössä olevan referenssikohteen. — Jos homma toimii, siitä voidaan sitten laajentaa koko kaupunkiin, kansalliseksi ja maailmanlaajuiseksi. Yritysten kasvu, kansainvälistyminen, työpaikkojen luominen ja vaihtotaseen parantaminen ovat tietysti kaiken innovaatiopolitiikan taustalla, Jokinen sanoo. Tredea on luomassa innovaatiopalvelua, jonka tehtävänä on muun muassa auttaa yritysten ideoiden ja kaupunkiseudun kuntien tarpeiden yhdistelemisessä ja järjestää mahdollisuuksia alkuvaiheen pilotointiin. Myös yritysverkostojen rakentaminen on työlistalla, sillä usein ideoiden toteuttaminen vaatii yhteistyötä. Tredealla on buustaajan ja sparraajan rooli. — Innovaatiopalvelun avulla voimme varmistaa, että ideat liikkuvat eteenpäin ja niitä kokeillaan käytännössä. Kun joukosta löytyyhelmiä, niihin todella tartutaan, jotta niistä saadaan hyödyt irti, Jokinen sanoo.